Selvitystä hyödynnetään osana STM:n valmistelutyötä, joka koskee apteekkien toimintaa ja taloutta. Tavoitteena on kehittää myös apteekkien ja muun terveydenhuollon yhteistyötä, joka parantaisi asiakkaan eheää lääkehoitopolkua. Raportissa otettiin kantaa myös niihin muutoksiin, joita tarvittaisiin esimerkisi apteekkien ja muun terveydenhuollon toiminnan tiivistämiseksi ja apteekkien lääkeneuvonnan kannalta riittävien tietojen varmistamiseksi.

Raportin keskeisiä teemoja apteekkien osaamisen näkökulmasta:

1. Asiakaslähtöinen neuvonta ja farmaseuttinen harkinta

• Neuvonta mukautetaan asiakkaan tilanteeseen, lääkehoidollisiin tarpeisiin ja yksilöllisiin taustatekijöihin kuten sairaudet, ikä ja muu lääkitys.
• Farmaseuttinen harkinta tarkoittaa ammatillista arviota asiakkaan kokonaistilanteesta käytettävissä olevien tietojen perusteella.

2. Lääkehoidon seuranta

• Apteekkien tehtävänä on varmistaa lääkehoidon onnistuminen seuraamalla lääkkeen vaikutuksia ja käytön säännöllisyyttä.
• Tunnistettava lääkehoidon ongelmat, kuten haittavaikutukset, ylikäyttö tai lääkitysvastaisuus, ja ohjattava tarvittaessa terveydenhuoltoon.

3. Itsehoidon neuvonta ja hoidon tarpeen arviointi

• Itsehoitolääkkeiden osalta farmaseuttinen henkilökunta arvioi asiakkaan hoidon tarpeen ja valitsee sopivan itsehoitovaihtoehdon (lääkkeellinen tai ei-lääkkeellinen).
• Apteekin tehtävänä on varmistaa, että asiakas ymmärtää itsehoitolääkkeen oikean ja turvallisen käytön sekä ohjata tarvittaessa muun terveydenhuollon piiriin.

4. Erityisryhmien huomioiminen

• Lääkehoidon aloittajat: Varmistetaan, että potilas ymmärtää lääkkeen käytön ja mahdolliset haittavaikutukset.
• Monilääkityt asiakkaat: Tunnistetaan mahdolliset lääkkeiden yhteisvaikutukset ja seurataan lääkehoidon onnistumista.
• Riskilääkkeiden käyttäjät: Riskilääkkeiden käyttöön liittyvien vaaratilanteiden ehkäiseminen on keskeinen osa farmaseuttista neuvontaa.

5. Lääkeneuvonnan ja farmaseuttisten palveluiden rajanveto

• Lakisääteinen lääkeneuvonta keskittyy lääkkeen oikean ja turvallisen käytön varmistamiseen, mutta laajempaan farmaseuttiseen palveluun (esim. lääkehoidon arviointi LHA tai kokonaisarviointi LHKA) tarvitaan asiakkaan tilanteesta kattavammat tiedot ja apteekissa erityistä osaamista.

6. Tietojärjestelmien ja teknologian hyödyntäminen

• Apteekkien farmaseuttisen neuvonnan kehittämisessä on tarpeen parantaa pääsyä potilastietoihin, kuten lääkehoidon tavoitteisiin ja laboratoriotuloksiin.
• Teknologiset ratkaisut, kuten tarkistuslistat ja tekoälyn hyödyntäminen, voivat tukea lääkeneuvonnan sujuvuutta.

7. Yhteistyö terveydenhuollon kanssa

• Apteekkien ja muun sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö lääkehoidon seurannassa ja lääkitysongelmien ratkaisemisessa tulisi olla tiiviimpää.
• Apteekeilla tulisi olla käytössään viestintäkanavat terveydenhuoltoon lääkehoidon ongelmien ratkaisemiseksi.

Tutustu tästä raporttiin: lue lisää