Hoitoalan työvoimapula uhkaa - pahimmillaan vuonna 2025

Rinnekodin kehittämispäällikkö Mari Seppänen kertoo, että tällä hetkellä esimerkiksi kehitysvammahuollossa työvoimapula on suuri. Hoitoalan työvoimapulan on laskettu olevan pahimmillaan vuonna 2025. Samanaikaisesti ala luovii uudenlaisten osaamistarpeiden parissa.

- Palvelujen yhteensovittaminen, yhdenvertaisuus, teknologian lisääntyminen, sähköiset potilas-, kirjaamis- ja mittaamisjärjestelmät, Seppänen listaa kysyttäessä isoimpia muutoksia sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla viime vuosina.

Palveluiden tarve on lisääntynyt ja ihmiset haluavat huolehtia itsestään sekä vaativat hoidoltaan aiempaa enemmän. Monikulttuurisuus hoitotyössä lisääntyy ja myös tämä pitää työnantajan huomioida täydennyskoulutuksia järjestäessä.

Työ tekijäänsä opettaa? Lääkehoidon osaamisen puutteet näkyvät kentällä

Erityisesti lääkehoito, lääkkeet ja rinnakkaisvalmisteet ovat kehittyneet viime vuosikymmeninä paljon. Hoitoalan henkilöstön pitäisi nykyään pystyä tarkastelemaan asiakkaiden ja potilaiden vointia laajempana kokonaisuutena. Samalla on huomioitava erilaisten lääkkeiden yhteisvaikutukset ja yhteensopimattomuudet esimerkiksi ravintoaineiden kanssa. Lääkehoidon täydennyskoulutuksen tarve työpaikoilla on ilmeistä. Tässä yhteydessä myös tietokantojen käyttöä pitäisi Seppäsen mukaan kouluttaa enemmän.

- Monisairaiden määrän lisääntyessä lääkehoidon monialainen osaaminen on erittäin tärkeää. Lääkkeitä ei voida noin vain “antaa”. Lääkehoidon osaamisessa on nähtävissä puutteita kentällä, Seppänen toteaa. 

Hoitohenkilöstön diversiteetti vaatii täydennyskoulutuksen räätälöintiä työntekijöiden tarpeisiin

Työnantajan tulisi selvittää jokaisen työntekijän osaamisen taso ja sen kautta räätälöidä, minkälaista täydennyskoulutusta tarvitaan.

- Vuonna -87 tutkinnon suorittanut apuhoitaja on valmistunut ihan erilaiseen ympäristöön, kuin tämän päivän hoitaja. Esimerkiksi tietokannat, lääkkeet ja kirjaaminen ovat muuttuneet. Monisairaiden ihmisten määrä on kasvanut ja siten laaja-alaisen osaamisen ylläpitämiselle on tarvetta.

Seppäsen mukaan sosiaali- ja terveysalalla kyllä ymmärretään, että ala muuttuu kovaa tahtia. Työntekijät ovat vastuullisia ja koulutusmyönteisiä. Työnantajan velvollisuuteen kuuluu järjestää henkilöstön ja nykypäivän tarpeisiin kohdennettua täydennyskoulutusta. Kohdennetulla koulutuksella on suuri rooli työn merkityksellisyyttä ja työhön sitoutumista lisäävänä tekijänä. Työnantajan on vastattava tiedonnälkään.

- Alan vetovoimaisuutta lisää ehdottomasti se, että henkilöstöä kannustetaan kouluttautumaan. Viihtyvyys säilyy ja henkilökunta voi paremmin, Seppänen pohtii.

Tämän päivän tärkeimpien työelämätaitoja Seppänen kertoo olevan edelleen asiakkaan kohtaaminen, vuorovaikutus, tietotekninen osaaminen ja sen ymmärtäminen, ettei kohdattava henkilö ole ikinä vain yksittäinen sairaus.

- Vuorovaikutuksen tärkeyttä ja ihmisen kohtaamista en voi tarpeeksi painottaa. Se on koko hoitoalan perusjalka, Seppänen päättää.