Kun into iskee huolella vaikkapa palaverissa, voi sitä seurata häpeä. On niin sanotusti lähtenyt lapasesta ja tunteet ovat päässeet valloilleen. Toisaalta, jos halutaan kehittää jotain aivan uutta, vaatii se usein aidon innostuksen. Filosofi Sara Heinämaa sanoo (HS 18.10.2020), että olisi hirveä virhe kuvitella, että tunteet ovat jotain yksityistä, eivätkä kuulu yhteiskunnallisten ratkaisujen pariin - tai vielä pahempaa, että tunteet ovat jotain järjenvastaista, toiminnalle vahingollisia.

Voimmeko siis palauttaa innostuksen täydet käyttöoikeudet
ja hyväksyä tunteet ja jopa niiden näyttämisen myös työpaikalla?

Tunteilla on iso rooli siinä, miten tehokkaasti ihminen oppii. Aivotutkija Katri Saarikiven mukaan (HS 9.10.2020) tunteista esimerkiksi uteliaisuus, hämmennys ja turhautuminen tukevat oppimista.

Nyky-ymmärrys oppimisesta on, että kun ihminen havaitsee jotain uutta, aivoissa oleva maailman malli ei enää päde. On tullut aika antaa selitys tilanteelle ja reagoida. Miten sitten reagoimme uuden äärellä, kun maailmankuvaamme ravistellaan? Yritämmekö pakolla tunkea uutta havaintoa vanhaan maailmankuvaamme vai alammeko kenties innolla tutkiskella uutta ilmiötä.

Mistä kipinä ja inspiraatio uuteen syntyy?

Oppimisessa puhutaan sisäisestä motivaatiosta. Voiko sisäinen motivaatio kummuta pelkästään yksilön sisältä vai onko kulttuurilla myös merkitystä asiaan? Erään aikuisten oppimisen uranuurtajan, Jack Mezirown, mukaan yksilö omaksuu ympäröivän kulttuurin tavat nähdä maailma, antaa merkityksiä asioille ja ilmiöille. Motivaatio syntyy ihmisen tarpeesta ymmärtää omaa kokemustaan.

Sanotaan myös, että ihminen on kiinnostunut siitä, missä on jo valmiiksi hyvä. Uusien asioiden oppiminen vaatii epämukavuusalueelle siirtymistä sekä epävarmuuden ja epäonnistumisen sietämistä. Osaaminen syntyy yrittämisestä ja joskus myös epäonnistumisesta. Puhutaan virheistä oppimisesta, missä tuskin voidaan välttyä turhautumiselta.

Kasvatustieteen professori Kirsti Lonka jakaa luennollaan (HY 15.9.2017) oppimisen tunteita erilaisiin kategorioihin ja yksi niistä on episteemiset tunteet, joihin hämmennys kuuluu. Nämä tunteet liittyvät tiedon oppimiseen, kun ihminen ratkaisee älyllisiä ongelmia. Hämmentävää sinänsä, mutta kun asia ei ole kerralla selvä, herättää se uteliaisuuden.

Oletko viime aikoina tutustunut uusiin ihmisiin? Huomaatko ottavasi selvää sinua kiinnostavista asioista? Onko uteliaisuus vienyt sinut mielenkiintoisiin paikkoihin? Uteliaisuus aktivoi aivojen mielihyväkeskusta ja parantaa oppimista. Albert Einstain on sanonut: ”En ole erityisen lahjakas. Olen ainoastaan intohimoisen utelias.” Uteliaisuus jotain asiaa kohtaan auttaa löytämään oman intohimon lähteitä ja syventämään osaamista. Uteliaisuuteen liittyy läheisesti rohkeus kokeilla ja ottaa selvää sekä oppimisen ilo uusista asioista.

Tunteet synnyttävät sisäistä motivaatiota ja edistävät oppimista. Vain tunteet kykenevät liikuttaman meitä ja herättämään meidät toimintaan ja muutokseen. On siis aika antaa tunteille tilaa ja unohtaa vanhanaikaiset käsitykset siitä, että tunteet ovat jotain järjenvastaista. Tunteet antavat tärkeää tietoa ja saavat meidät tekemään uusia asioita, vaikka sitten raivon vallassa.

Soile Tähtinen
koulutuspäällikkö, KM, ammatillinen opettaja
Farmasian oppimiskeskus